MORAALITON PERINTÖ

17.1.2020 Kuopion Kaupunkilehti

Rikkauksista nauttiva on kasvanut todennäköisesti äveriäässä perheessä.

Nousu omin ansioin taloudelliseen yläluokkaan on harvinaista. Hyvästä koulutuksesta ja työuralla ansioitumisesta johtuva muhkea vaurastuminen on poikkeavaa.

Klassista kapitalistista sankaritarua lämmitellään lähinnä talousjärjestelmän ja varallisuuserojen oikeuttamiseksi. Olisihan hirveän oikeudenmukaista, että ahkera ja fiksu saisi rehdillä tekemisellä ansionsa mukaan, vaurastuisi. Mutta ei se vain niin menekään.

Luokkarajat pysyvät. Oma osuus taloudellisesta kohtalosta on ankean rajallinen. Toki nimeksi on lottovoittajia, juonikkaita keinottelijoita ja kultaisen markkinaraon löytäneitä.

Todellisuudessa perinnönjako jakaa meidät. Itsekin sain aikoinaan isältä perinnön, joka sai puntaroimaan: en ollut tehnyt mitään sen eteen, vain ollut. Oikeastaan en olisi sitä ansainnut.

Osaamme puhua kohtuuttomista palkoista epäkohtana. Kohtuuttomiin perintöihin puuttumisesta on pyritty tekemään tabu. Puhetta voidaan pitää sosialistisena houreena. Kysehän olisi kapitalismin korjaamisesta ihanteiden mukaiseksi, perintörajoin ehkäistäisiin liikaa markkinavoimien keskittymistä.

Aika-ajoin nousee jopa vaatimuksia perintöverosta luopumisesta. Vaateissa itsekkyys on työntävä voima, ei sosiaalinen oikeudentunto. Veron vastustajissa on perin niukasti niitä, jotka eniten tarvitsevat yhteiskuntaa ja sen tukia. Vanhoin termein kyse tässä onkin pienestä luokkataistelusta. Omistavat luokat ja heidän propagandansa uhrit olisivat valmiit tuhoamaan senkin, mitä vähäisiä keinoja meillä on varallisuuserojen kaventamiseksi.

Kaikki ymmärrämme, ettei rikkaan perheen lapsi todellisuudessa ole ansainnut kultalusikkaisempaa elämää kuin sellaisessa perheessä kasvanut, jossa juuri ja juuri on pärjätty. Silti suljemme siltä silmämme, se kun on osa kulttuurista perintöämme: rikkauksien kuuluu periytyä. Käytännössä tällä myös silotamme rikkaiden lapsilta monia elämän polkuja, kun köyhempien perilliset tarpovat eteenpäin suossa.

Miksi suomalainen köyhälistökin on jäänyt jumiin epäoikeudenmukaisuuteen, jota perintölainsäädäntömme henkii? Voisimme edetä kohti perintöjen vahvempaa säätelyä. Näyttäkäämme malliesimerkkiä Trumpille paitsi haravoituine metsinemme myös enimmäisperintöinemme. Sellainen olisi inhimillinen kapitalismi.

Yritystoiminta toki olisi oman kirjoituksensa väärti. Sen turvaaminen, että toiminta voi jatkua suvussa, on kaikkien etu.

Perinnönjako karkottaa mielestä perimmäiset kysymykset. Raimo Tuomainen