Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden
lisensiaatti ja hallintotieteiden maisteri. Sain kasvatuksen Kuopion
Klassikassa; minulle tungettiin valkohattu päähän
keväällä 1976. Täytyy mainita kaksi pitkäaikaista innostavaa opettajaa, Helka
Nurmi (äidinkieli), joka innoitti kirjoittamaan, sekä ruotsin opettaja Ritva
Pirinen, joka sai itäsuomalaisen lämpenemään toiselle kotimaiselle. Vaikka
ruotsin harrastus on jäänyt ja aktiivinen sanavarasto on huvennut, muistot
kesätöistä Ruotsissa ovat elävät ja asenne naapurimaahan sydämellinen. Akateemiset perusopinnot kävin Tampereen
yliopistolla, semmoinen kuin aluetiede
oli pääaineeni. Valmistuin vuoden 1983 alkupäivinä, tuon jälkeen olin töissä Kuopion yliopiston
kansanterveystieteen laitoksella ja Kuopion
lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolla. Sitten kotiuduin Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin, vuoteen 2021, jolloin siirryimme Kuopiosta Tampereelle.
Työn ohella olen harrastanut akateemisia jatko-opintoja sen verran, että
sain lisensiaatin paperit vuonna 1997; pääaineena Kuopion
yliopiston opinnoissani oli sosiologia. Minulla on terveyssosiologin identiteetti. On minulla myös herastuomarin arvo. Sen voi saada lautamies vähintään 10 vuoden palveluksesta. Elän: Kernaasti kirjoittelen, väsäilen ajoittain riimejä ja pieniä runoja, kuuntelen musiikkia, varsinkin
suomalaista lyyristä melodista rokkia (klassikkosuosikkeja Juice, Leevi & the Leavings, Hector, Eppu Normaali ja kauempaa hakien the Beatles -
Abbakin…). Olen sen verran lyhyttekoinen, että minulla on ollut luontainen tarve ylittää itseni.
Silläpä minut on saanut vuosiksi valtaansa vuorollaan vaikkapa innostus maratonjuoksuihin,
minuutteja kestäneisiin avantouinteihin, kuntonyrkkeily- ja kuntosalirääkkeihin, toki pitkiin pyöräilyihinkin. Henkilökohtaisimpia linkkejä: - Tuotoksia:
Toki myös jo aikuisimmat lapseni (Eeva-Liisa Tuomaisen kanssa) ovat tärkeitä. Maunu (s. 1980) on jo työelämässä, suuntautunut matemaattisesti ja tietoteknisesti. Sonja Honkala (s. 1985) asustaa Ylöjärvellä ja hoitaa Artoineen kolmea poikaa, Jamia (s. 2010), Mikoa (s. 2014) sekä Venniä (s. 2016) ja Mette-tytärtä (s. 2020). Sonja työskentelee lapsipedagogiikan puolella. Keskisarjaa ovat (yhdessä Minna Tuppuraisen kanssa) Sandra (s. 1999), Mikael (s. 2000) ynnä Aura (s. 2004).
Erityinen elämän keskipiste on nepalilaislähtöinen vaimo Anita Tuomainen. Tiemme yhtyivät ollessani vapaaehtoistyössä kathmandulaisessa orpokodissa, hänen työpaikassaan. Varsin pettyneenä elämän vastoinkäymisiin huomasin yllättäen keskellä perin erilaista kulttuuria olevani rakastettu ja rakastava.
Tärkeää minulle elämässä ovat olleet työ
ja medikalisaatioteema.Teini-iästä lähtien minulle on ollut
leimallista yhteiskunnallinen pikkuaktiivisuus (esim. olen tuominnut aikoinaan vuosia käräjäoikeuden lautamiehenä). Olin
aikoinaan, 80-luvun alkupuolella, perustamassa Kuopioon vihreää liikettä, enkä
ole siihen kyllästynyt vieläkään. Innokkaimmillani olen toiminut puoluehallituksessa ja kaupunginvaltuutettuna, kerran olin myös kansanedustajaehdokas.
- Kuopion Kaupunkilehdessä ja Viikkosavossa julkaistuja kolumneja
- tatuointeihin sopivia mietteitä
- kuopiolainen maailmankatsomus
- savolaisvitsit, Tampere-vitsit ja Jyväskylä-vitsit
Meille tekee hyvää syventyä myös eri uskontoihin, sillä ne ovat totisesti henkisen vallan käyttäjiä planeetallamme.
Usko ja taide ovat melkein yhtä, kumpikin luo tarkoitusta ja puhaltaa ihmiseen henkeä. Silkat tiedot ja tosiot eivät sytytä sieluun kipinää. Onneksi voimme sisäistää suuria uskomisen klassikoita (Jeesus, Buddha, Muhammed...). Muinaisten päivien viisaat eivät ole voineet puhua, kuten tänään ihmisille puhuttaisiin - onneksi on myös New Age-uskomuksia. On tukalaa olla läpeensä rationalisoitunut tieteisuskovainen. Vilvoittaa, kun sukeltaa väliin myös transsendentimpiin, perimmäisiä kysymyksiä syleileviin sfääreihin, jotka kyseenalaistuttavat arkipäivän itsestäänselvyydet. Perimmäisiä kysymyksiä ei kukaan voi kuitenkaan estää kumpuamasta, eikä tiede kykene niitä koskemaan. Olen suht avoin mystiseltä vaikuttaville innoituksille; se on sukuvika, kun esi-isät ovat olleet jonkin sortin velhoja.
n. v. 2008:
